TPTPTP-muistelot vuodelta 2020

Emerita-puheenjohtajan epämääräiset talvipäivämuistelot vuodelta 2020

Taas koittaa se aika vuodesta, jota jokainen opeopiskelija on odottanut vuoden 2020 helmikuun lopulta lähtien. Nimittäin hetki, jolloin jokaisen opeopiskelijan vuoden kohokohta, se huikein viikonloppu eli SOOLin talvipäivät saapuu taas luoksemme. Ja kovaa kyytiä saapuukin. Monille talvipäivät ovat tuttuakin tutumpaa juttua. Kolme päivää mieletöntä meininkiä, tukkaputkella menoa, kisakunnon testaamista, lyhyitä yöunia, naurua ja hauskaakin hauskempia muistoja.

Mutta niille, joille talvipäivät eivät vielä ole tuttu käsite, tässä lyhyt info: Talvipäivät ovat vuodesta 1947 vuosittain järjestettävä opeopiskelijoiden tapahtuma, jossa opeopiskelijat ympäri Suomea kokoontuvat johonkin Suomen yliopistokaupunkiin viettämään elämän parasta antia. Talvipäivät pitävät sisällään jos minkämoista menoa. On approja, luentoja, ulkopelejä, keikkoja ja bileitä. On koulumajoitus ja epämukavat retkipatjat, jotka ei menoa haittaa kyllä ollenkaan, kaupungin arkkitehtuurin ihailemista sekä uusia ystäviä ja ikimuistoisia muistoja. Jokaiselle löytyy siis jotain!

Vuonna 2020 talvipäiviä saatiin viettää ihan kotikonnulla, meidän ikiomassa Jyväskylässä. Valitettavasti allekirjoittaneen TPTPTP-muistot vuodelta 2020 olivat sen verran hatarat, että apuja piti kysyä muilta viime talvipäiviä juhlineilta. Niin kuitenkin kävi, että yhtä lailla TP-kanssatoverien muistoissa oli myös hieman aukkoja. Tämä TP-raportti on siis koottu hieman hatarien muistikuvien pohjalta, mikä tarkoittaa sitä, että se on täysin mielivaltainen, voi sisältää tapahtumia täysin vääristä talvipäivistä ja on onneksi vain meikäläisen näkemys siitä, miten vuoden 2020 talvipäivät niin ikään sujuivat.

Talvipäivämuistot lähtevät liikkeelle Valorinteeltä ja bussirissesitseistä, jossa päästiin kokemaan talvipäiviin kuuluvan bussimatkan tunnelmaa. Oli rankkuja, kisoja, palkintoja ja tottakai monia sitsilauluja. Valorinteeltä napattiin muutaman kanssa tp:lijän kanssa taksi ja suunnattiin kohti mysteerisen vuoden 2018 Juliet-kotiryhmäläisen kotia. Huhun mukaan kyseisellä julietilla olisi ollut monta lemmikkisammakkoa. Sammakoiden sijaan sieltä saatiin napattua lisää talvipäiviä juhlivia, kun matka jatkui päivän kolmanteen kohteeseen, syömiseen.

Illan päämäärä on löytynyt lopulta Freetimestä, mikä on hyvä, sillä siellä on ihmisen hyvä olla. Tiskiltä olut ja jallupirtelö ja suoraa päätä Aaltosalin puolelle Windows95manin keikalle. Askelmittarin mukaan päivän askeltavoite oli saavutettu jo muutama tunti keskiyön jälkeen, joten tampattua on tullut ja huolella. Nopeesta tanssimisesta huolimatta lasit pysyivät päässä menestyksekkäästi. Tai ainakin suurimalla osalla meistä, sillä kuten alla olevasta  kuvasta voi päätellä Kauhavalainen ystäväni hukkasi illan aikana toisen linssinsä. Kirkkonummelta saapuvan ystävättäreni lasit menetettiin jo Rauman talvipäivillä 2019.

Lauantaipäivä kului puolestaan Opinkivensaunalla, beerbongin, karaoken ja ystävien parissa. Itse taisin uppoutua Opinkiven sohvan syövereihin nauttimaan olutta ja kuuntelemaan muiden hyviä juttuja. Jossain vaiheessa, joku sai idean tilata pitsaa ja se oli hyvä idea se!

Opinkiven saunalta otettiin suunta kohti keskustaa ja yhden pysähdyksen taktiikalla tehtiin tankkausreissu Kilpisenkadun huushollissa eli diskovalot tulille ja Tommi Läntinen soimaan. Lauantai-illan päämäärä löytyi monen muun opeopiskelijan tavoin Paviljongista, jossa juhlittiin Pikku G:n tahtiin. Sanat Romeo ja Julia -kappaleeseen tulivat yhä kuin apteekin hyllyltä. Lauantai-illan villikortti taisi olla karaoke bar Helmi ja Rintintin, mutta onneksi kotiintulomatka sujui tuttuun ja turvalliseen tapaan McDonaldsin kautta. McDonaldsin ruokakassit taisivatkin painaa sen verran, että emerita-VPJ:n jalat eivät meinanneet kantaa meikäläisen kenkätelinettä pidemmälle.