Yhdenvertaisuuteen liittyvää sanastoa

Lähde: JYYn yhdenvertaisuusopas järjestöille

Yhdenvertaisuus 

Yhdenvertaisuudella  tarkoitetaan  sitä,  että  kaikki  ihmiset  ovat  samanarvoisia  riippumatta heidän henkilökohtaisista ominaisuuksistaan tai muista henkilöön liittyvistä piirteistä.  Yhdenvertaisuus  on  perusoikeus.  Suomen  perustuslaissa  yhdenvertaisuuden  periaate viittaa sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä. 

Yhdenvertaisuudesta  säädetään  myös  yhdenvertaisuuslaissa  (1325/2014),  jonka  tarkoituksena  on  edistää  ja  turvata  yhdenvertaisuutta  sekä  auttaa  syrjinnän  kohteeksi  joutunutta. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan,  perhesuhteiden,  terveydentilan,  vammaisuuden,  seksuaalisen  suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. 


Tasa-arvo

Tasa-arvo on yhdenvertaisuuden alle kuuluva käsite. Tasa-arvon käsitettä käytetään kuitenkin arkikielessä joskus synonyyminä yhdenvertaisuudelle, esimerkiksi puhuttaessa ihmisten tasavertaisuudesta erilaisista piirteistä tai ominaisuuksista riippumatta. 

Tasa-arvolain (609/1986) mukaan tasa-arvo viittaa kuitenkin nimenomaan sukupuolten tasa-arvoon. Lain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Tasa-arvolaki on soveltamisalaltaan hyvin yleinen.  Sen  mukaan  sukupuoleen  perustuva  syrjintä  on  kielletty  kaikessa  yhteiskunnallisessa  toiminnassa  ja  kaikilla  elämänalueilla,  joita  ei  nimenomaan  ole  jätetty  lain soveltamislain ulkopuolelle.


Rasismi

Rasismia ovat sellaiset uskomukset ja toiminnot, jotka pohjautuvat ajatukseen ihmisryhmien  perustavanlaatuisesta,  olemuksellisesta  ja  muuttumattomasta  kulttuurisesta  ja/tai biologisesta erilaisuudesta, ja jotka oikeuttavat ihmisryhmien negatiivisen kohtelun tällä perusteella. Rasismi tarkoittaa oletetun ihmisryhmän arvottamista esimerkiksi etnisen  alkuperän,  ihonvärin,  kansalaisuuden,  kulttuurin,  äidinkielen  tai  uskonnon  perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät.

Rasismi on siis ihmisryhmän tai sen jäsenen ihmisarvon alentamista ja halveksuntaa. Rasismiin kuuluu usein se, että omaa ryhmää pidetään parempana kuin muita ryhmiä. Rasismi  aiheuttaa  eriarvoistumista  ja  vahingoittaa  sen  kohteiden  lisäksi  koko  yhteiskuntaa. Rasismia käytetään myös vallan välineenä.


Epäasiallinen kohtelu

Epäasiallinen kohtelu on kielteistä käyttäytymistä, jota ei voida pitää yleisen hyvän tavan mukaisena. Epäasiallisen käyttäytymisen kohteena olevan on vaikea käsitellä asiaa erityisesti silloin, jos tekijä pystyy käyttämään tilanteessa hyväkseen valta-asemaansa.   

Epäasiallinen kohtelu voi olla loukkaavien kommenttien esittämistä, sosiaalista eristämistä, juoruilua, mustamaalaamista, nolaamista, huutamista, haukkumista, aiheetonta arvostelua, uhkaavaa käyttäytymistä tai aiheetonta virheistä muistuttamista.  

Epäasiallinen kohtelu voi liittyä myös työn ja vastuutehtävien tekoon, joka voi ilmentyä esimerkiksi  kohtuuttoman  työmäärän  vaatimisena,  kohtuuttomien  aikataulujen  antamisena, mielipiteiden ohittamisena ja huomiotta jättämisellä, perusteettomalla puuttumisella toisen työhön ja tiedonvälityksen ulkopuolelle jättämisenä.


Kiusaaminen 

Kiusaamiseen liittyy valta-aseman väärinkäyttö, jossa kiusattu kohde tehdään puolustuskyvyttömäksi. Kiusaaminen voi olla luonteeltaan hetkittäistä tai pitkäkestoista, mutta kuitenkin usein tietoista ja tahallista. Kiusaamisessa on toiminnan lisäksi kyse turvallisuuden tunteesta. Jo muutamasta yksittäisestä kiusaamiskerrasta voi syntyä kiusatun mielessä kiusatuksi tulemisen uhka.  

Kiusaaminen voi olla:

  • henkilön (toistuvaa) nöyryyttämistä, loukkaamista ja syrjimistä  
  • toisen perusteetonta arvostelua, vähättelyä, nolaamista, osaamisen ja saavutusten väheksyntää  sekä  maineen  lokaamista  juorujen  levittämisellä  tai  naurunalaiseksi  tekemisellä 
  • haukkumista, nimittelyä, uhkailua, ja henkilön ominaisuuksiin kohdistuvaa haukkumista ja syrjintää 
  • ryhmän  ulkopuolelle  sulkemista  ja  sosiaalisten  suhteiden  rajoittamista  esimerkiksi  puhumattomuudella tai tervehtimättä jättämisellä  
  • fyysistä vahingoittamista 
  • työ- ja vastuutehtävien perusteetonta eväämistä

Syrjintä

Syrjintää on se, että henkilöä tai ihmisryhmää kohdellaan huonommin kuin toisia jonkin henkilökohtaisen  ominaisuuden  perusteella.  Syrjintä  voi  yhdenvertaisuuslain  mukaan olla välitöntä, välillistä tai esimerkiksi kohtuullisten mukautusten epäämistä vammaisilta henkilöiltä. Yhdenvertaisuuslaissa kielletään myös häirintä sekä ohje tai käsky syrjiä. 

Syrjintäkielto  pitää  sisällään  myös  niin  sanotun  olettamaan  perustuvan  syrjinnän  ja läheissyrjinnän.  Kiellettyä  syrjintää  voi  siis  olla  henkilön  asettaminen  muita  epäedullisempaan asemaan esimerkiksi siksi, että hänen oletetaan kuuluvan johonkin vähemmistöryhmään.


Häirintä 

Häirintä on yhdenvertaisuuslaissa kiellettyä syrjintää. Laissa häirintä määritellään käyttäytymisenä,  jolla  loukataan  henkilön  ihmisarvoa  tarkoituksellisesti  tai  tosiasiallisesti. 

Häirinnässä henkilö luo käyttäytymisellään kiellettyyn syrjintäperusteeseen, kuten esimerkiksi  sukupuoleen,  seksuaaliseen  suuntautumiseen  tai  vammaisuuteen,  liittyvän toista  henkilöä  halventavan,  nöyryyttävän,  uhkaavan,  vihamielisen  tai  hyökkäävän  ilmapiirin. 

Seksuaalisella  häirinnällä  tarkoitetaan  sanallista,  sanatonta  tai  fyysistä,  luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta. Seksuaalinen häirintä voi olla esimerkiksi fyysistä koskettelua, epäsopivia ehdotuksia, kaksimielisiä vitsejä tai heittoja. Häirintä on aina konteksti- ja kokemussidonnainen. Esimerkiksi kosketus voi olla luontevaa joissain tilanteissa, mutta epäluontevaa ja ahdistavaa toisissa. Seksuaalista häirintää voivat olla esimerkiksi:  

  • seksuaalisesti vihjailevat eleet, ilmeet tai tuijotus  
  • härskit puheet ja seksuaalisesti värittyneet yhteydenotot, myös sähköposti- ja nettihäirintä
  • vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat kaksimieliset huomautukset
  • pornografiset aineistot
  • fyysinen koskettelu
  • seksuaalista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset

Väkivalta

Väkivalta on vallan tai voiman tietoista käyttöä riippumatta siitä, onko se toteutunutta  vai  uhkaus.  Väkivalta  voi  kohdistua  muihin  ihmisiin,  väkivallan  tekijään/uhkauksen ilmaisijaan  tai  johonkin  ihmisryhmään  tai  yhteisöön.  Väkivalta  on  aina  vakava  asia. 

Väkivaltaan tulee aina puuttua, vaikka kyseessä olisikin “vain” epäilys väkivallan käyttämisestä. Myös väkivallan huomiotta jättäminen on sen hyväksymistä.